tiistai 12. kesäkuuta 2012

Yön lumo ja hämähäkkitaidetta


Minulla on aina ollut tapana valvoa öisin. Yöllä elämä on jotenkin kauniin pysähtynyttä ja vaatii keskittymään itseensä. Aiempina vuosina heräsin usein maalaamaan samalla rutiinilla; avasin parvekkeen oven ja päästin kylmän sisälle, join kuumaa teetä villatakissa ja -sukissa ja maalasin vimmoissani suunittelematta mitään.
Nyt kun voin huoletta mennä ulos öisin istumaan ja ihmettelemään ympäristöä, teen mielummin sitä. Kaikki näyttää toiselta öiseen aikaan.



Viimeisen valvomisyönä parasta antia oli ehdottomasti hämähäkinverkot, joita tuntui olevan maa pullollaan! Miten koskaan päiväsaikaan ei oikein ehdi huomata ja pysähtyä katsomaan niitä? Niin paljon löytyy kauneutta ja ihmeitä luonnosta -kun muistaisi joka päivä etsiä ja löytää sen huikeuden mikä omalla kohdalla jo on, eikä pyrkisi kohti epäolennaista (ei ainakaan jatkuvasti, ei kokoajan).






Tällaisiin öihin sopisi lämpimän teen ja villatakin lisäksi pieni kaipuu, äärimmäinen elämän ja ympäristön kunnioitus -ja taustalle tämä aina yhtä ihana kappale




1 kommentti:

  1. Se on tuo hämähäkin seitti,niinku meidän ihmisten elämää,monimutkaista ja välillä sikin sokin elämistä,ei tiiä,mihin menee ja mistä tulee:)

    VastaaPoista