Ihana satokausi jatkuu, mutustelu ja säilöminen jatkuu. Kuvuri käy, purkit täyttyy. Haave suuremmasta omavaraisuudesta lisääntyy jokaisen itsekasvattaman syötävän myötä.
Jos pyörii ensi kevät mielessä, ja syksyn toimet sitä varten. Mitä istutetaan, miten tätä meidän maata aletaan käyttää, jotta turha nurmikko saa jäädä unholaan, ja paras hyöty irti kaikesta. Maakellari! Voi miten minä haaveilen maakellarista! Ja steviaa, yrttejä, marjoja, juureksia -kaikkea ensi vuonna paljon enemmän! Kitkemistä, ihanaa, elämää.
Viellä puolukat kypsyvät ja sieniä saisi tulla enemmän. Mutta tämäkin riittää, tyytymätön en ole, tämä vuosi on ollut parhain oppivuosi elämässä -niin tässä kuin muissakin asioissa.
Lasten kanssa kun on aikaa ja mahdollisuus istua vielä kivetyksellä rauhassa auringosta nauttien. Ihmetellä luonnon muuttumista, vielä kukkii ja on eloisaa, edessä jossain on lepokausi.
Ei minulta mitään puutu.
Tuttuja fiiliksiä. :) Mitä enemmän tulee omaa satoa sitä enemmän innostuu tästä kasvatuspuuhasta. Maakellarista minäkin haaveilen!
VastaaPoistaElät hienoja vuosia. Pidä haaveista kiinni. Ole onnellinen.
VastaaPoistaMinullakin oli ennen maata, viljelin, haaveilin maakellarista, vanhenin, eläköidyin, muutin pois Lounais-Suomesta kauas Koillismaalle toisenlaisiin olosuhteisiin.