torstai 16. tammikuuta 2014

Tammikuista talven ihastelua, ja kevätpuuhien aloitusta

 Uusivuosi toi pakkasta ja lumipeitettä. Pitkään olikin sulaa. Eläimet ja luonto ehtivät jo luulla kevään tulevan! Pajunkissat alkoivat pilkistää ulos kuoristaan ja eläimet ryhtyivät valmistautumaan keväiseen elämään. Kanit ovat olleet pesänrakennuspuuhissaan, ja ensimmäiset pallerot ovat ulkona pesistään. 


Minä olen tilannut siemeniä ja suunitellut yrttipenkkien paikkoja. Ensimmäiset siemenet laitetaan jo multaan esikasvamaan. Pakkasesta huolimatta kevät tuntuu olevan jo ihan nurkan takana -vaikka ihan se ei tietysti vielä ole. Kohta jo aurinko kuitenkin alkaa lämmittää, ei kestä kauaa enää! Viikot kuluvat niin nopeaan. Nämä aloittamisen ja valmistelun ajat ovat jännittäviä ja ihania. Enää ei vain odoteta koska kevät tulee, vaan valmistaudutaan ja suunnitellaan -tälläkin ajalla on merkityksensä ja elämä on kokoajan nyt tässä. Hienoa kun on tammikuu ja on erillaisia tehtäviä tällekin ajalle.

Klapeja kannetaan usein sisään. Tätä tulee taas kesällä hiukan ikävä, tätä puiden koskettelua ja niiden lämmöstä nauttimista. Tulta. Tästä on hyvä nauttia nyt! Metsä on läsnä elämässä, vaikka siellä en niin käykkään tällä hetkellä. Välillä ponin kanssa kaneille varpuja keräämässä.

Kaksi tulisijaa on juuri korjattu, olohuoneen uuni ja keittiön iso leivinuuni. Leivinuuni oli pois käytöstä muurarin löytymisen vaikeuden vuoksi todella pitkään, ja nyt on ilo saada se kuntoon. Leipää leivinuunissa! Ja uunipuuroa! Mitä kaikkea uutta tämäkin tuo, mahdollisuuksia ja opittavaa.

Elämässä parasta tällä hetkellä onkin se, että on jano oppimiseen, ja paljon mahdollisuuksia. Kun on tunne siitä, ettei saa tarpeekseen siitä mitä juuri nyt elämältä saa, niin tietää olevansa onnellinen. Surujakin aina mahtuu elämään, vastoinkäymisiä ja huolta -mutta onni elää vahvana, elämä kannattelee.

Kiitos tästä ajasta, näistä päivistä.

4 kommenttia:

  1. Vai kevätpuuhat jo ajatuksissa? Toki pian alkaa siementen kylvö, mikäli meinaa taimikasvattaa. Itse en vain osaa vielä keväästä unelmoida, ensin tää talvi, joka ei ole puolivälissäkään, pakaksia piisaa ja lunta on paljon.
    Klapihommat on kivoja ja puuulla lämmitetty tupa tuoksuu hyvälle.
    Oppimisen jano on antaa oman mausteensa arkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tässä jo sitä monenlaista valmistautumista alkaa olla. Niitä yrttipenkkien suunnitteluja ja ensimmäiset siemenet on multaan laitettu. Viellä ei ole talven selkä taittunut, mutta soljuvuudesta pitää pitää huolen :) Lähinnä katsoa mitä nurkissa on mitä voi hyödyntää kun tositoimet alkaa, mitä tarvitsee hankkia -pystyykö käymään vaihtokauppaa, vai tarvitsisiko ostaa rahalla jne. Yksi mihin aikaa aika tavalla voi mennä, on niiden tahojen löytäminen, joiden kanssa vaihtokauppaa voisi käydä.
      Viime keväänä huomasin, että minulta hiukan loppui aika, ja oli asioita joiden kanssa mietin jälkeen, että olisi pitänyt aloittaa aiemmin. Koitan pitää yllä ajatusta, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

      Poista
  2. Voi kun söpö pupu :) Meidänkin maatilalla asustaa kaksi maatiaiskania. Minäki oon monena vuonna pistäny siemenet itämään, vaan tänä vuonna taidan ostaa valmiit taimet. Monena vuonna menny taimet ihan reisille ;) Minäki paistelin tänään leivinuunissa leivän, kyllä tuli ihana tuoksu tupaan.

    VastaaPoista
  3. Siemeniä plarailtu täälläkin ja taimipurkkeja pesty, ensi viikolla pitäisi vielä lisätilausta tehdä. Heitän blogissasin sinulle haasteen, käyhän kurkkaamassa...

    VastaaPoista