Syksy tuli ja vei minulta aasin.
Hän nukkui minun viereeni, kivut jäi siihen. Mitä muuta voisi sanoa. Minun minimörköni on poissa. Tämän asian kanssa pitää rimpuilla nyt jonkin aikaa.
Muuten syksy tuo tullessaan talon eristämistä kylmältä, puita saa taas polttaa ja nukahtaa illalla tulen loimuun. Viimeiset persiljat ja porkkanat nostin maasta. Navetta vaatii omat syyspuuhansa, eläimet valmistautuvat ja kasvattavat karvaa ja villaa. Pakastimessa on kesällä kasvaneita lihoja ja marjoja.
Minun päiväni ovat vähän alavireisiä, nukun huonosti vaikka vauva vihdoin nukkuisi paremmin. Moni asia on muuttunut vuoden aikana, ja huomaan että yritän sopeutua, vaikka aina ei ehkä kannattaisikaan. Odotan ensi vuodesta parempaa.
Omavaraisuuteen oleellisemmin liittyy taas itse yksin tekeminen ja pärjääminen. Minun tarpeeni olla täysin sitoutumaton mihinkään toisen ihmisen tekemiseen on kova. Tahdon oppia ihan kaiken tekemään itse.
Oleellisin uusin asia minkä tahdon oppia on metsästys. Minulla on jäniskoira jonka kanssa voisin tehdä töitä, minä oppisin kyllä ja hän myös. Ensi vuonna tavoitteeni on suorittaa kortti ja aloittaa hiljalleen harrastusta. Vielä me lähdetään yhdessä metsälle, ja tuodaan saalistakin.
