Talvipakkasista nauttii vielä aika paljon, etenkin kun näkee miten kevät hiljalleen alkaa näkyä! Lopputalvessa vaikeinta on innon kesyttäminen, kun ei millään malttaisi odottaa vaan tekisi mieli tehdä niin tuhatta puuhaa yhtä aikaa!
Olkia on taas haettu. Saa nähdä löydetäänkö tarpeeksi olkia, jotka riittävät syksyyn asti.
Oli niin märkä syksy, että monilta meni oljet piloille, ja mekin ollaan ostetuista jouduttu plokkaamaan pois monia homeisia. Tarkka saa olla että syöttää vaan hyvälaatuista. Mennään sitten hyvällä liotetulla heinällä loppukesä jos ei syksyyn riitä oljet.
Puut ovat riittäneet hyvin tänätalvenakin, vaikka ollaan lämmitetty paljon.
Talosta karkaa lämpö monesta kohtaa, ja siinäkin on yksi kevään tullen
alkava puuhastelu, kun lähden tiivistämään seinien rakoja ja mietitään
miten saadaan kämppää jaettua pienempiin osiin. Haaveena olisi saada
alakerran ja yläkerran väliin seinä ja ovi, jottei alakerran lämmitykset
karkaisi ylös, ja eteinen pitää saada jotenkin tiiviimmäksi. Kesällä
hiukan pakkaa unohtumaan talven kylmyys, mutta näiden parissa pitää
muistaa askarrella ensitalvea varten. Samaten navetassa täytyy
rakennella hiukan, jotta saadaan hyvät toimivat tilat kanoille ensi
talveksi. Ollaan oltu tämä talvi ilman kanoja.
Yhä vaan talven taittumista odotellessa!
Voi onnea, onnea onnea : )
VastaaPoistaIhana, kaunis vauva ja ihana nimi! Maaseudulla on omat haasteensa lasten kasvatuksessa, mutta lapsista tulee ah niin onnellisia : )
Maalla lapsuutensa viettäneenä kuvasi ja kertomuksesi ovat minulle niin mieluisia!